Sitovia kansanäänestyksiä
Suomen perustuslakia tulisi muuttaa niin, että tärkeimmistä asioista voidaan järjestää sitovia kansanäänestyksiä, ja ihmisryhmä (esim. 40 000 ihmistä) voisi vaatia päätöksen alistamista kansanäänestykseen. Nykyisin kansanäänestykset voivat olla vain eduskunnan päätöksentekoa ohjaavia, ja vain eduskunta voi tehdä aloitteen kansanäänestykseksi. Tällöin kansalaiset voivat toki myös erehtyä siinä missä poliitikotkin, jos tällaisen erottelun poliitikkojen ja muiden haluaa tehdä. Vain erehtymällä voi toisaalta oppia.
"The world has suffered more from leaders and authorities than from the masses. The essential need – – is the improvement of the methods and conditions of debate, discussion and persuasion. That is the problem of the public."
– John Dewey
Esimerkiksi Euroopan unionin perustuslaki on olennainen arvokysymys, koska sen on tarkoitus ilmentää arvojamme. Näiden arvojen tulee olla eurooppalaisten jakamia – ministerimme eivät voi päättää niitä puolestamme. Siksi perustuslain sisällöstä täytyy keskustella ja sitä täytyy kehittää suuntaan, jonka ihmiset voivat ymmärtää sekä hyväksyä tai hylätä.
Gallupeista puolesta ja vastaan tulisikin päästä asialliseen keskusteluun EU:n tulevaisuudesta: purkamaan vaikeita asioita ymmärrettäviksi. Mihin suuntaan EU:ta halutaan kehittää, miten kehittäminen vaikuttaisi arkeemme ja mitä haluamme EU:n olevan? Kansanäänestys viime kädessä siis lopettaisi turhanpäiväiset keskustelut siitä, mitä ihmiset todella haluaisivat, jos he ymmärtäisivät päätöksensä. Jakamalla tietoa, keskustelemalla ja järjestämällä virallisen kansanäänestyksen saamme tähän kysymykseen selkeimmän vastauksen.
Perustuslaki ei voi olla pelkkä tieteellis-teknisen analyysin tulos ja asiantuntijoiden virkapaperi. Parlamenttien perustuslaille antama kiireellisyys ja sen välttämättömyys kertoo siitä, että asia on tärkeä. Siksi sitä ei voi päättää vain hallinnollisena muistiona kabineteissa. Kukaan tuskin haluaisikaan hallinnollista kabinettimuistiota EU:n toiminnan perustaksi, jos ja kun vaihtoehtona on luodata ihmisten yhteisiä arvoja avoimella keskustelulla.
Itse kannatan perustuslakia sen puutteista huolimatta, koska tarvitsemme lisää ylikansallista demokratiaa ja koska ihmisten perusoikeudet pitää mielestäni kirjata EU:n perustaksi. Juuri perusoikeuksien vuoksi pidän välttämättömänä, että EU:n perustana on EU:n laajuinen demokratia. Siksi perustuslaista pitäisi järjestää EU:n laajuinen kansanäänestys. Se olisi linjassa myös perustuslain oman sisällön kanssa: laki nimittäin antaa ihmisille mahdollisuuden saattaa omia aloitteitaan komission käsittelyyn.
50 000 suomalaista on allekirjoittanut aloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi perustuslaista. Se kertoo siitä, että ihmisillä on halua ja valmiutta ottaa vastuuta. Suomella on erittäin hyvät mahdollisuudet jakaa tuota vastuuta sekä tietoa ihmisille ja tehdä heistä aktiivikansalaisia. Tärkeät keskustelut voidaan ja tulee tuoda kabineteista kahvipöytiin.
"Demokratian perustana on usko ihmisluonnon kykyihin; usko inhimilliseen älykkyyteen sekä yhteiseen ja yhdistettyyn kokemuksen voimaan. Kyse ei ole siitä, että nämä asiat olisivat täydellisiä, vaan että, jos niille annetaan mahdollisuus, ne voivat vähitellen tuottaa sellaista tietoa ja viisautta, joita tarvitaan kollektiivisen toiminnan ohjaamiseksi." – John Dewey
Päivitetty: 2007-01-26 01.13
Lisää kommentti