Demokratiaa yli rajojen
Olen joskus sanonut, että vihreä politiikka on minulle ennen muuta rajojen ylittämistä ja murtamista:
- sukupolvirajat ylittävää vastuuta ilmastosta ja monimuotoisuudesta
- reilua kauppapolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä, joka ylittää valtameret
- oikeutta kansalaisaloitteisiin, joka ei riipu kansalaisuudesta
- ratikoita, jotka ylittävät kuntarajat kuin huomaamatta
- toimeentuloa, joka ylittää byrokratialuokitukset
- taidetta, joka läpäisee museon seinät
- mahdollisuutta omanlaiseen tyydyttävään elämään lajirajoista riippumatta
- kunnioitusta, joka ylittää hajuraon minun ja spurgun välillä
Kun talous on kansainvälistä, on politiikankin kansainvälistyttävä.
Silti merkittäviä rajoja ovat yhä ne, joita rajoilla politiikassa yleensä ymmärretään: kansallisvaltioita ylittävät rajat. Niiden ei tarvitsisi olla.
Globalisaatiolla tarkoitetaan yleensä talouden globalisaatiota: tavaroiden, palveluiden, pääomien ja työvoiman vapaampaa liikkuvuutta yli rajojen. Kun talous on kansainvälistä, on politiikankin kansainvälistyttävä. Globalisaatio voisi olla myös yhteisempää päätöksentekoa, yhdenvertaisten maailmankansalaisten kesken. Erityisesti kansainvälisiä rahoituslaitoksia tulisi demokratisoida niin, että köyhien maiden ihmisillä olisi niiden väkilukua ja inhimillistä merkitystä, ei vain kassavirtoja, vastaava ääni. Ainoa tapa luoda kaupalle ja taloudelle kaikkia koskevat reilut säännöt sekä vahvistaa ihmisoikeuksia on päättää niistä yhdessä.
Globaalin demokratian lisäämisen rinnalla demokratiaa voi hyvin hajauttaa myös lähemmäs kansalaisia niissä asioissa, jotka koskettavat vain ihmisten lähipiiriä. Yläpuolelta tulevat reunaehdot, yhteiset arvot ja yleiset pelisäännöt; käytäntö syntyy lähellä.
Euroopan unionia arvostellaan, monesti syystä, demokratiavajeesta. Se on kuitenkin paras tarjolla oleva aihio eurooppalaisen demokratian kehittämiseksi, jos niin haluamme. Sitä paljon epädemokraattisempia ovat puhtaasti valtioiden väliset järjestöt, jotka asettavat pelisäännöt kansainväliselle kaupalle ja taloudelle.
"Vähintään miljoona unionin kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltiota voi tehdä aloitteen, jossa komissiota kehotetaan toimivaltuuksiensa rajoissa tekemään asianmukainen ehdotus asioista, joissa näiden kansalaisten mielestä tarvitaan unionin säädöstä tämän perustuslain soveltamiseksi."
– Sopimusluonnos Euroopan perustuslaiksi, Artikla I –47.4
Päivitetty: 2007-01-26 01.13
Lisää kommentti