Perustulo: turvaa ja kannustavutta samassa paketissa
Katso myös kommenttejani Kopran perustuloraporttiin. Vihreät ovat myös laatineet vastauksia perustulokrittiikkiin.
Perustulolla tarkoitetaan jokaiselle maksettavaa vastikkeetonta tuloa, joka korvaisi yhteiskunnan nyt maksamat minimietuudet. Miksi perustuloa tarvitaan? Miltä vihreä perustulo näyttäisi palkansaajan kannalta?
Täyttä toimeentulotukea saava tekee 300 euron keikkatyön | ||
|---|---|---|
| Nykyinen järjestelmä | Perustulojärjestelmä | |
| Tuki ilman työtä | Toimeentulotuen perusosa n. 390 € | Perustulo n. 450 € |
| Tuki työn kanssa | Perusosa tippuu n. 150 euroon | Perustulo pysyy ennallaan |
| Vero työstä | Perustulon tippuminen, n. 240 € | n. 40 % prosentin tasavero, n. 120 € |
| Käteen jäävä osuus | n. 60 € | n. 180 € |
Keskituloinen palkansaaja (2450 €/kk) | ||
| Nykyinen järjestelmä | Perustulojärjestelmä | |
| Tuki | Tyypillisesti ei tukia | Perustulo n. 440 € |
| Vero | Perusprosentti n. 22 %, 539 € | n. 39 % kaikille, 980 € |
| Verot miinus tulot | 539 € | 530 € |
| Sosiaaliturvamaksut 4,88% | 120 € | 120 € |
| Käteen jää | 1791 € | 1800 € |
Malleja on yllä yksinkertaistettu todella merkittävästi. Niissä on esimerkiksi oletettu, että toimeentulotuella elävän veroprosentti on nolla ja että hän ei saa muita tukia. Vastaavasti keskituloisen palkansaajan on oletettu olevan yksinasuva ja lapseton, eikä hänellä ole asuntolainaa, pääomatuloja, sivutuloja eikä ay-maksuja. Malli kuvaa kuitenkin nykyisen perusturvajärjestelmän ongelmaa: pienituloinen saa työstä vain vähän käteen, ja verojen sekä sosiaaliturvan laskeminen on vaikeaa. Kun ottaa huomioon, että työstä usein tulee kustannuksia ja monet tuet ovat päällekkäisiä, työtä tekemällä tulot voivat itse asiassa vähentyä. Perustulo tarjoaisi siltoja ja turvaa myös silpputöiden välille, jolloin lyhyitäkin työpätkiä kannattaisi ottaa vastaan silloin, kun niissä ovat muut ehdot ja mielekkyys kohdallaan.
Entä, jos valtion tehtävänä olisikin tukea ihmisen itsenäisyyttä ja omia valintoja?
Perustulojärjestelmässä tuloja ja työtunteja ei tarvitsisi selvitellä tuntikaupalla työvoimatoimiston, Kelan ja sosiaaliviraston kanssa. Ajatuksena olisikin, että valtion tehtävänä on tukea ihmisen itsenäisyyttä ja omia valintoja, eikä nykyisellä tavalla luokitella ja hallinnoida ihmisiä byrokratian tarpeiden mukaisesti. Kun ihmisiltä odotetaan opiskelussa ja työelämässä vastuunkantoa eikä tyhminkään työnantaja perusta työnjohtoa kyttäämiselle vaan kannustamiselle, miksi yhteiskunnan pitäisi toimia keskitetyllä ja hallinnalla?
Verokorttiakaan ei tarvitsisi vaihtaa jatkuvasti. Säästyneen ajan köyhä voisi käyttää työn hakemiseen, tekemiseen ja elämiseen. Myös keskituloiset ja rikkaat voisivat helpommin arvioida, kannattaako heidän tehdä enemmän töitä vai viettää enemmän vapaa-aikaa. Kun useampi nyt ylitöitä paiskiva haluaisi enemmän aikaa ja vähemmän roinaa, työmarkkinoille syntyisi myös enemmän imua työtä vailla oleville. Osa ei ehkä perustulomallissakaan hankkisi töitä markkinoilta, mutta voisi perustulon turvin keskittyä esimerkiksi omaistensa hoitamiseen, kouluttautumiseen, järjestötyöhön ja vapaaehtoisprojekteihin. Perustulo ei yksinään mahdollistaisi nykyistä suurempaa materiaalista luxusta, mutta tarjoaisi kohtuullisen turvan erilaisiin elämäntilanteisiin.
Myös kansantalouteen perustulomalli vaikuttaisi positiivisesti. Keskituloisten kohdalla verotulojen ja tukien suhde on pitkälle nollapeliä. Pienituloisten nyt tekemästä, huonosti kannustavasta työstä valtio ottaisi vähemmän välistä. Koska tulot ovat pieniä ja tällaisia töitä tehdään vähän, verotulot eivät tästä juuri tippuisi. Pikemminkin, kun näitä työtä tehtäisiin enemmän, myös verotulot kasvaisivat määrällisesti.
Oma äitini on elänyt viimeiset 10 vuotta ilman ulkopuolisia tuloja, pienen perinnön sekä minun ja veljeni tulojen turvin. Toimeentulotuen saaminen olisi ilmeisesti edellyttänyt, että hän olisi myynyt pikavauhtia isältään perimänsä asunnon – millä tahansa hinnalla. Omasta puolestani olen ollut iloinen siitä, että oma tulotasoni on mahdollistanut vapaaehtoiset verot ja tulonsiirrot hänelle, ja äitini on voinut hoitaa perintöään ja lopulta myydä sen järkevillä ehdoilla ja järkevällä hinnalla. Pidän kuitenkin sietämättömänä sitä, että läheiseni on riippuvainen minun terveydestäni ja työtilanteestani, ei yhteiskunnan valmiudesta turvata jokaiselle perustoimeentulo.
Pertti Arajärvi väittää, että perustulo alentaa palkkoja. Perustulojärjestelmä ei itsessään muuta velvollisuutta ottaa työtä vastaan nykyisestä. Kelvottomista työoloista ja palkoista voi kieltäytyä yhtä hyvin tai huonosti kuin nytkin. Mikä siis romahduttaa palkat? Sekö, että köyhä tekee mieluummin työtä, jos saa 200 % enemmän rahaa käteen tienattuaan 300 € palkkaa? Jos tämä kauhuskenaario on Suomen hyvinvointia vakavimmin koetteleva uhka, asiat lienevät meillä melko hyvin.
Päivitetty: 2007-03-10 11.11
Lisää kommentti