Avoin lähdekoodi julkisiin palveluihin
"Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot VALOt (Open Source Software, OSS) ovat tietokoneohjelmia, joita saa käyttää, levittää ja muokata vapaasti." Näissä ohjelmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Julkisissa palveluissa tärkeintä on se, että hallinnon toiminta on kaikille avointa, ja julkishallinto ei mene naimisiin tietyn järjestelmäntoimittajan kanssa.
VALOista käytetyimpiä ovat Firefox -web-selain, OpenOffice-ohjelmistopaketti, Java-ohjelmointiympäristö sekä Solaris- ja GNU/Linux-käyttöjärjestelmät. Näistä esimerkiksi ensimmäistä käytetään eniten ominaisuuksiensa sekä tietoturvansa ja toista ilmaisuutensa vuoksi.
Avoimuudesta on hyötyä silloin, kun julkisten palveluiden käyttäjät haluavat käyttää ohjelmistoa omalla järjestelmään – esimerkiksi toiseksi yleisimmällä eivätkä kaikkein yleisimmällä käyttöjärjestelmällä tai selaimella. Vastaavasti hallinnon eri yksiköt pystyvät helposti rakentamaan toistensa kanssa toimeentulevia järjestelmiä. Kun järjestelmän lähdekoodi on kaikille avoin, sen toimittajalla työskentelevän ohjelmoijan on paljon vaikeampi syöttää ohjelmistoon omaa "takaporttiaan", jolla hän voi myöhemmin kalastella naapurinsa terveystietoja ohjelmistosta.
Esimerkiksi oikeusministeriö on ottanut käyttöönsä OpenOfficen toimisto-ohjelmistopakettinaan ja räätälöinyt sitä myös muun julkishallinnon käyttöön. Avointa lähdekoodia voitaisiin käyttää julkishallinnossa merkittävästi laajemmin.
Kun ohjelmisto ei ole sidottu yhteen järjestelmäntoimittajaan,
- toimittaja ei voi kiristää ostajaa jatkuvasti korkeampiin lisenssimaksuihin
- ohjelmiston tehneen yrityksen tehdessä konkurssin jonkun toisen on helppo ottaa jatkokehitys harteilleen – viime kädessä myös julkishallinnon oman työntekijän
- Suomessa voidaan tehdä omia, Suomelle räätälöityjä muutoksia tuotteeseen – esimerkiksi oikeusministeriössä niin, että samoja palveluita voivat käyttää myös suomalaiset kunnat ja muut ministeriöt
- kuka tahansa tavallinen kansalainen voi helposti auttaa kehittämään palvelusta parempaa
Lisäksi VALOissa on seuraavia, usein yhtä tärkeitä hyötyjä:
- ohjelmistosta ei tarvitse maksaa lisenssimaksuja
- ohjelmistot toimivat myös vanhoissa koneissa, jolloin säästyy sekä rahaa että ympäristöä
- ohjelmistot ovat usein (mutteivät aina) kaupallisia vastineitaan tietoturvallisempia ja vakaampia
Kuka muka osaa käyttää jotain Linuxia?
Olen itse osallistunut OpenBSD-nimisen avoimen käyttöjärjestelmän projektin kehittämiseen ja käyttänyt omissa työkoneissani mm. Solarista, debian ja RedHat linuxia, OpenBSD:tä ja FreeBSD:tä (kutakin 1-2 vuotta), joten tiedän, että VALOissa on myös omia haasteitaan. Tärkeimpiä niistä ovat:
- kehno käytettävyys, jonka parantamisessa on kuitenkin edistytty merkittävästi viime vuosina. Esimerkiksi Ubuntu Linuxia pidetään nykyisin varsin käytettävänä. Suomalaista käytettävyysosaamista voitaisiin hyödyntää VALOjen paketoimiseen entistä käytettävämmiksi ratkaisuiksi, mikä olisi myös rahanarvoista bisnestä. Käytettävyysongelmien perimmäinen syy on usein ollut heikko projektin organisointi ja laadun johtaminen, jotka ovat ratkaistavissa olevia ongelmia.
- käyttäjät ja ylläpitäjät ovat usein opetelleet käyttämään yleisempiä, suljettuja järjestelmiä. Tarvittava lisäosaaminen käytössä, koulutuksessa ja ylläpidossa olisivat kuitenkin nimenomaan suomalaisen osaamispääoman kerryttämistä. Firefox-selaimen suosio kertoo siitä, että ihmisiltä voi löytyä omaa motivaatiota opetella käyttämään myös hieman toisenlaisia ohjelmia.
- jotkut puuttuvat, suljetuista järjestelmistä löytyvät ominaisuudet. Toisaalta myös suljetuista järjestelmistä puuttuu ominaisuuksia, joita avoimista löytyy
Päivitetty: 2007-01-26 21.31
Lisää kommentti