Ratkaisuja ilmastonmuutokseen: energiatehokas yhteiskunta
- Miksi energiaa kannattaa säästää?
- Energiatehokkuus käytännössä: hyvää kukkarolle ja ilmastolle
- Energiatehokkuus poliittisesti: yhteiskuntataloudellisia ratkaisuja
- Energiansäästön potentiaali Suomessa
Miksi energiaa kannattaa säästää?
Halvimman mahdollisen sähkön sijaan Suomen kannattaa nyt sijoittaa energian järkevämpään käyttöön. Energiansäästö on halvin ja ympäristöystävällisin tapa vähentää päästöjä sekä lisätä energiaomavaraisuutta ja -turvallisuutta. Energiapihien ratkaisujen, kuten taajuusmuuttajien, tehokkaampien sähkölaitteiden, joukkoliikenteen ja matalaenergiarakentamisen maailmanmarkkinat kasvavat ripeästi, myös ja erityisesti nopeasti kehittyvissä Kiinan kaltaisissa maissa. Jäljelle jäävän energiantarpeen tuottamisessa on siirryttävä vaiheittain uusiutuvaan energiaan.
Energiatehokkuus käytännössä: hyvää kukkarolle ja ilmastolle
- VTT:n mukaan uusien kerrostalojen energiankulutusta voidaan vähentää 70 % käyttämällä parhaita ikkunoita, eristeitä, lämmön talteenottoa ja huolellista suunnittelua. Rakennuskustannukset nousevat vain 3 %. Rakennusten lämmittäminen tuottaa n. neljänneksen Suomen ilmastopäästöistä.
- Mikael Liliuksen mukaan reaaliaikaisesti toimivilla kotitalouskohtaisilla sähkömittareilla voitaisiin sähkön huipputehon tarvetta leikata yhden ydinvoimalan verran. Parasta olisi, jos kuluttajat saisivat reaaliajassa päivittyvää informaatiota myös sähkön hinnasta, koska hinta määräytyy kulutuksen mukaan.
- Alumiinin tuottaminen on äärimmäisen energiaintensiivistä. Yhden alumiinitölkin kierrättäminen vastaa 100 W lampun 4 tunnin energiankulutusta. Globaalisti alumiinin kierrätysasteen nostaminen n. 20:sta 60:een prosenttiin säästäisi sähköä 45 %.
- Energiapalveluyhtiö Inescon mukaan taloudellisesti kannattavista, jo kartoitetuista teollisuuden energiansäästöhankkeista on Suomessa tekemättä ainakin puolet. Hankkeiden takaisinmaksuaika olisi enintään 2 vuotta.
- Taajuusmuuttajilla voidaan monissa teollisuuskohteissa puolittaa sähkömoottorin energiankulutus.
- Energiansäästölamppuihin vaihtamalla kuluttaja säästää n. 20 kiloa hiiltä tai 35 euroa vuodessa sähkölaskussa.
- Tukholman ruuhkamaksukokeilulla saatiin hiilidioksidipäästöjä vähennettyä keskustassa 40 prosentilla, kun samalla kehitettiin joukkoliikennettä. Kauppa vilkastui, ilmanlaatu koheni ja terveys parani. Myös autoa todella tarvitsevat pitivät hintaa pienenä, kun vastineeksi liikenne oli nopeampaa.
- Kodin laitteiden kuten TV:n ja videoiden valmiustilat kuluttavat Suomessa sähköä yhden hiilivoimalan tuotannon verran.
- Autojen energiatehokkuutta voidaan parantaa yhteensä kymmeniä prosentteja vain muutaman sadan euron kustannuksin mm. starttigeneraattoreilla, älykkäämmillä moottoreilla, kuusinopeuksisilla vaihteistoilla ja kevyemmillä materiaaleilla.
- Lentomatkan korvaaminen junamatkalla leikkaa matkan päästöjä per henkilö 10-35:sosaan.
Suomi ei voi kilpailla Kiinan kanssa sähkön hinnalla. Hyvinvointimme on perustuttava osaamiselle.
Energiatehokkuus poliittisesti: yhteiskuntataloudellisia ratkaisuja
Valistus ja hyvään tahtoon vetoaminen eivät riitä ratkaisujen käyttöön saamiseksi. Pitkän aikavälin hyödyt, myös kuluttajan tai yrityksen kukkaron kannalta, tuppaavat unohtumaan ostopäätöksiä tehdessä, elleivät ne näy ostosten hinnassa. Euro on hyvä konsultti myös energiansäästössä.
Valtionhallinnon tuottavuusohjelma kannattaisi vaihtaa energiankäytön tuottavuusohjelmaan. Vai kumpaakohan tarvitsemme enemmän: kireämpää työtahtia ja halvan energian haaskaamista harakoille vai enemmän aikaa tehdä työmme hyvin, levätä ja nauttia oikein resurssoiduista palveluista? Suomi ei voi kilpailla Kiinan kanssa sähkön hinnalla, vaan hyvinvointimme on perustuttava korkealle osaamiselle ja huipputeknologialle.
- Rakentaessa katsotaan usein vain rakennushintaa, ei käyttökustannuksia. Rakennusten energia-avustuksia tulee myöntää kaikille rakennuksille. (Matti Vanhasen hallitus päätti myöntää avustuksia pientaloille, mutta poisti ne rivi- ja kerrostaloasunnoilta.) Avustukset on korotettava 20 prosenttiin ja määrärahoja on lisättävä 100 miljoonalla.
- Kotitalouskohtaisia sähkömittareita tulee tarjota kuluttajille ilmaiseksi. On alettava suunnitella reaaliaikaisen tiedon tarjoamista kuluttajille sähkön hinnasta.
- Yrityksen toimitusjohtaja esittelee yleensä sijoittajille mieluummin markkinavaltauksia kuin energiansäästöprojekteja. Projektit vaativat omia investointejaan, ja erityisesti pk-yrityksissä ei aina ole omaa osaamista. Valtion tulee lainoittaa edullisesti energiapalveluyhtiöitä, jotka katselmoivat säästöpotentiaalin, toteuttavat säästöprojektit ja kuittaavat projektin alussa säästyneet energiakulut katteenaan.
- Tehottomimmat ratkaisut on kiellettävä paremmilla energiastandardeilla niin rakentamisessa kuin kotitalouksien laitteissakin. Tavallisille hehkulampuille ei ole nykypäivänä mitään perusteltua tarvetta.
- Sähkölaitteiden valmiustilakulutus on rajoitettava 1 wattiin.
- Autojen verotus on porrastettava auton elinkaaren päästöjen mukaan. Ostohinta vaikuttaa myös autojen ostamiseen eniten.
- Sähkölämmitys on kiellettävä uusissa asunnoissa.
- Uusien moottoriteiden sijaan valtion tulee tukea joukkoliikennettä myös suurten kaupunkien ulkopuolella.
- Automarkettien kaavoittaminen julkisen liikenteen ulottumattomiin kiellettävä lailla.
- Lentoliikenteen subventoiminen verovapauksilla on lopetettava. Lentämisen verottamisen on perustuttava lentämisen haittoihin eli ilmastovaikutuksiin.
- Tietulleja on alettava periä suurten kaupunkien keskustoissa.
Energiansäästön potentiaali Suomessa
| Sähkön säästö | Energia TWh | Päästöt Mt | Vuosi |
|---|---|---|---|
| Taajuusmuuttajien asentaminen puoleen teollisuuden sähkömoottoreista | 7,2 | 1,5 | 2015 |
| ESCO-toiminnan lisääminen teollisuudessa | 2,0 | 0,4 | 2010 |
| Valmiustilojen sammuttaminen (4) | 0,4 | 0,2 | 2015 |
| Energiatehokkaat valmiustilat (4) | 0,4 | 0,2 | 2015 |
| Energiansäästölamput kaikkialle (4) | 1,0 | 0,5 | 2010 |
| Kotitalouksien sähkölaitteet, parhaan teknologian ostaminen (4) | 2,0 | 1,1 | 2010 |
| Toimistolaitteet, parhaan teknologian ostaminen (4) | 1,2 | 0,6 | 2010 |
| Lämmitysenergian säästö | Energia TWh | Päästöt Mt | Vuosi |
| Rakennusten lämmitysjärjestelmien säätö | 9,9 | 3,8 | 2015 |
| Uusien rakennusten rakentaminen energiaa säästäviksi | 7,0 | 2,7 | 2020 |
| Korjausrakentaminen | |||
| > 1 % rakennuskannasta remontoidaan energiatehokkaaksi vuosittain | 4,0 | 1,5 | 2015 |
| > tekninen potentiaali | 50,0 | 19,3 | 2040 |
| Yhteensä | |||
| Lyhyen aikavälin potentiaali | 36 | 8 | 2010 |
| Keskipitkän aikavälin potentiaali | 54 | 11 | 2015 |
| Pitkän aikavälin potentiaali | 117 | 31 | 2030 |
Energiantuotannon tehostamispotentiaali Suomessa
| Energia TWh | Päästöt Mt | Vuosi | |
|---|---|---|---|
| Lauhdevoimaloiden hyötysuhteen nosto | 5,5 | 1,9 | 2030 |
| Kaukolämpölaitosten rakennusasteen nosto (4, 5) | 56,7 | 26,7 | 2030 |
| Yhteistuotannon osuuden kasvattaminen 75 %:iin lämmitysenergiasta pienillä voimaloilla (5) |
26,2 | 14,5 | 2030 |
| Yhteensä | |||
| Lyhyen aikavälin potentiaali | 30 | 11 | 2015 |
| Pitkän aikavälin potentiaali | 88 | 43 | 2030 |
Lähde: Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma (kts. tarkemmat lähteet ohjelmasta.)
(Vuonna 2004 Suomessa kulutettiin energiaa noin 410 TWh, josta sähkönä 87 TWh.)
Päivitetty: 2007-02-05 22.58
Lisää kommentti
Lauhdevoiman tarvetta voi seurata Fingridiltä, ja se näkyy erittäin selkeänä myös tilastokeskuksen tilastoissa. Esitin tilastoja näistä lähteistä myös luvullisesti erikseen. Niistä voi nähdä lauhdevoiman fossiilisen energian kulutuksen sekä siitä saatavan hyödyn hyvin selkeästi.
Kaikki Suomessa tehdyt ilmasto- ja energiaselvitykset sekä esimerkiksi päästökaupan alkujakoesitykset lähtevät samoista lähtökohdista: sähkön erillistuotanto on haitallisinta tuotantoa, sitä on vähennettävä, ja Suomessa on tehty edistyksellistä työtä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Suosittelen ottamaan yhteyttä näitä selvityksiä laatineisiin tahoihin, jos sinulla on jokin uusi mullistava termodynamiikan lait kumoava keksintö.
Lamppujen lämmitystehon suhteen: lämpösäteily joka tapauksessa aina leviää suhteellisen tasaisesti (ja pyrkii nousemaan ylöspäin), eikä mikään leviämiseen liittyvä hyöty riitä kompensoimaan erillissähköntuotannon hyötysuhteen heikkoutta. Lamppujen säteilyssä ja sen leviämisessä yhtenä ongelmana on vielä se, että varaavat järjestelmät eivät ehdi reagoimaan valaistuksesta (ja muista laitteista) seuraaviin lämmitystehojen muutoksiin kovin nopeasti, jolloin huoneistossa on turhaa ylimääräistä lämpöä.
Suosittelen jatkamaan keskustelua jonkun toisen energiatekniikan asiantuntijan kanssa, niin saat selvennykset häneltä kysymyksiisi. Tällä sivulla kommenttisi loppuvat nyt tähän.
Et siis ruvennut laskemaan niitä päästöjä, jolloin olisit joutunut toteamaan itsekin ne faktat mitkä tähän liittyvät.
Etsiessäsi ne lauhdevoimatarpeiden ajat pohjoismaisilla kokonaismarkkinoilla, olisit havainnut, että että eivät ne todellakaan ole ajallisesti niin pitkiä, että ne vaikuttaisivat kovin paljon koko vuoden päästöihin. Varsinkin, kun energiasäästölamppuja käytettäessä huippukuorman aikana tarvittava lisälämmitysteho on juuri tuolloin eniten päästöjä aiheuttava. Heittelet myös lauseita "kyllä kesälläkin valaistusta tarvitaan". Näillekin lauseille joutuisit laskelmassasi etsimään perustellun luvun, kuinka paljon, jonka sitten joudut laskelmaasi sijoittamaan. Itse olen laskelmissani käyttänyt 25% koko vuosivalaistuksen määrästä, vaikka todennäköisin oikea luku on 20%.
Omia tilastoja ei kenenkään kannata ruveta laatimaan. Kyllä meillä tilastokeskus on aivan ajan tasalla, mutta totta kai virheanalyysi on tehtävä kaikissa laskutoimituksissa.
Minä, jos kuka uskon myös markkinatalouden toimintaan. Sen vuoksi sanoinkin "pahat kielet...." puhuessani lauhdevoiman tuotannosta silloinkin, kun kulutus ei sitä edellytä. Siirtokapasiteettien pullonkaulat tuottavat toki näitä tarpeita myös, mutta niitäkin on pääsääntöisesti energian huippukulutusaikoina.
Pelkillä lauseilla voi vain tuoda esiin omia mielipiteitään ilman faktoja ja se on toki täysin sallittua.
Tuot jälleen sivulauseissa esiin väitteen, että valaistusteho muuttuisi hyödylliseksi lämmöksi vain sähkölämmitystaloissa. Näinhän asia ei ole, vaan se hyödynnetään täysimääräisesti kaikissa lämmitysmuodoissa, joita ohjataan termostaattiohjauksessa eli nykyisin reippaasti yli 90%:ssa talouksia. Lamppuja ei kannata toki lämmittimiksi hankkia, mutta kun ne on valaisimiksi hankittuja, niin ne omista mielipiteistäsi poiketen ovat toki tehokkaampia lämmittimiä kuin normaalit patteri- lattia- ja kattolämmitykset. Lamppujen lämpöenergia vapautuu em. lämmitysmuotoja enemmän säteilylämpönä, joka leviää huoneiston kaikille pinnoille, lamppuja on myös paljon seinä- jalka- ja katosta riippuvina lamppuina, jolloin ne lämmittävät ns. kylmiä pintoja vähemmän kuin tavallinen lämmitys. Tavallisella lämmityksellä pitääkin lämmittää nimenomaan kylmiä pintoja, koska sillä saavutetaan vedottomampi lämmitys niillä laitteilla, joissa vain pieni osa lämmöstä siirtyy säteilylämpönä ympäristöön.
Suosittelen edelleen sinulle perehtymistä tarkemmin tähän aiheeseen, jotta saisimme hiilidioksidipäästöt Suomessa vähenemään, emmekä ainakaan viestittäisi kansalle sellaisia ohjeita, joilla suuri osa kotitalouksista lisäisi niitä.
Keskittykäämme siis päästöjen vähentämiseen. Kotitalouksissa se saavutetaan parhaiten muuttamalla öljylämmitystalot lämpöpumppuja käyttäviksi sähkölämmitystaloiksi ja vastaavasti pelkät sähkölämmitystalot myös lämpöpumppuja käyttäviksi. Kokonaisuus tuottaa silloin neutraalin sähkön kulutuksen, mutta päästöt vähenevät ja sitten voitaisiin jo antaa ohje myös valaistuksen muuttamiseksi energiatehokkaammaksi, koska noissa olosuhteissa se toimenpide vähentää myös päästöjämme selvästi.
Tämä on vain yksi osio päästövähennyksissä. Jos haluat kuulla kokonaisohjelmani, niin ota yhteyttä.
Päästövähennysterveisin
Pertti Rantala
Olemassa oleva vesivoima on hyvää säätövoimaa. Valitettavasti sekään ei ole rajaton energianlähde.
Vesivoimaa myydään kysynnän mukaan. Jos säästövoiman tarve laskisi, vesivoimalla voitaisiin vähentää nimenomaan hiililauhteen päästöjä - tai jopa korvata perusvoiman tuotantoa.
Tämä laskee sekä sähkön hintaa että laskee päästöjä, koska vesivoiman pääomakustannukset on aikaa sitten kuoletettu ja tuotantokustannukset ovat minimaaliset.
Hyvät vesivoimavuodet voivat toki laskea 10 vuoden tarkastelujaksolla päästöjä keskimäärin jonkun verran, mutta eivät ole erityisen vankka perusta energiapolitiikalle. Niitä ei kuitenkaan satu joka vuosi.
Haluaisin nähdä jonkunlaisen taloudellisen analyysin, jossa jonkun kannattaa tuottaa erillistä lauhdetuotantoa "sähkön hinnan nostamiseksi", jos vain muita vaihtoehtoja.
Sähkön hintahan nousee siksi, ettei markkinoilla ole toimijoita, jotka voisivat myydä sähköä lauhdesähkön tuotantokustannuksia halvemmalla. Jos joku voisi myydä halvemmalla, hänen kannattaisi niin tehdä, koska katteeksi kuitenkin muodostuu myyntihinnan ja tuotantokustannusten erotus.
Juuri lauhdesähkön tuotantokustannukset määräävät sähkön huippuhinnan. Sähkön hinnanmääräytymismekanismi voi vaikuttaa vesivoiman säätelyyn (tietyissä rajoissa, koska altaisiin ei mahdu loputtomasti vettä) sekä investointihalukkuuteen, muttei hirveästi jo rakennettujen voimaloiden pyörittämiseen.
Nimenomaan sähkönkulutushuiput tuottavat typerimpiä ja turhimpia päästöjä ja tulevat myös poskettoman kalliiksi. Näiden huippujen vaatimat tehot ennen muuta kasvavat koko ajan, eli nykytila ei vielä kerro tulevaisuudesta paljoakaan. Huiput pitää saada laskemaan. Yksi tavoite tässä on sähkölämmityksen vähentäminen.
Vuoden keskimääräisistä jakaumaluvuista tätä asiaa ei voi päätellä. Jokseenkin yhtä järkevää olisi laskea ihmisten keskimääräinen eliniän odote ja lopettaa tätä pidempään elävien eläkkeet ja terveyspalvelut. Suomessa sähköntuotantoteho esim. v. 2007 vaihteli n. 5000 ja n. 12000 MW välillä. Lauhdevoimalla tuotettiin v. 2006 sähköä 51 TWh, lämmön erillistuotantoa yht. n. 20 TWh ja yhteistuotannossa energiaa yhteensä n. 104 TWh. Lauhdevoima käytti fossiilisia tähän tuotantoon 42 TWh ja yhteistuotanto 65 TWh (yhteensä polttoaineita 47,4 ja 128,3 TWh). Ihan paljaalla silmällä näkee, mikä on tietyn energiapanoksen hyötysuhde ja mihin uusiutuvaa, päästötöntä energiaa kannattaa ensi sijassa käyttää.
Osin erillistuotantoa voidaan korvata viidennellä ydinvoimalalla, osin olemassa olevien vesivoimaloiden tehonkorotuksilla ja osin uusilla tuulivoimaloilla. Kaikissa näissä saatava perusvoima on kuitenkin rajallista, ja lisäsäätövoiman tarve kasvattaa erittäin merkittävästi kustannuksia. Loppu on siis säästettävä.
Varavoimareservejä toki tarvitaan aina, ei siitä ole mitään epäilystä. Niitä tarvitaan myös kaukolämmön tuotantoon, mutta kuitenkin melkoisesti vähemmän kuin sähkön erillistuotantoon. Tällä hetkellä lauhdevoimaa ei voi oikein pitää varsinaisena varavoimareservinä, koska sillä tuotetaan niin merkittäviä määriä sähköä pitkin vuotta.
Valaistus- ja lämmitysenergian päästökertoimet ovat sähkölämmitystaloissa samat. Koska kaikki lampuissa käytettävä energia muuttuu ajan myötä lämmöksi, ei energiansäästölamppu myöskään _lisää_ energian tarvetta eikä päästöjä. Se voi olla ainoastaan ekvivalentti, muttei huonompi, kuin suoran sähkölämmityksen päästökerroin.
Omien tilastojen sijaan kannattaisi ehkä perehtyä esimerkiksi ministeriöiden, tutkimuskeskusten, tai erilaisten konsulttiyhtiöiden tai järjestöjen tuottamiin malleihin ja niiden laskentaperusteisiin ja oletuksiin.
Anteeksi, että en ole käynyt sivuillasi sitten oman kommenttini, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan:
Päästöt lisääntyvät sen vuoksi siirryttäessä energiansäästölamppuihin kaikissa talouksissa, koska silloin mukaan tulee paljon sellaisia lämmitysmuotoja, joissa päästökerroin on kaksinkertainen sähköenergian päästökertoimen kanssa. Eli päästöjen kannalta on parempi "lämmittää" valaistuksella kuin esim. öljyllä. Olen tehnyt laskelmani puhtaasti matemaattisesti, tosin tilastokeskuksen jakautumaluvuin, ja suosittelisin sinunkin niin tekevän, koska se panee ajattelmaan asioita selvien faktojen avulla.
En pidä siitä ajatuksesta, että sähköä tulisi lampuille eri putkesta kuin esim. teollisuudelle. Jos jollekin se malli, jossa säästöjen päästöjä lasketaan juuri sillä energialla, joka säästyisi, jos säästöjä ei tehtäisi, on hyvin tärkeä, niin silloin pitää kuitekin laskennassa olla johdonmukainen ja ottaa huomioon vähintään seuraavat seikat:
1. Hyvinä vesivoimavuosina emme pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tarvitse lauhdevoimaa kuin muutamina lyhyinä jaksoina kovien pakkasten aikana (huomioi siis aikatekijä). Emme voi rehellisyyden nimissä ottaa sitä lauhdevoimaa huomioon, jota ei tarvittaisi, mutta jota tuotetaan, koska sähkön hinta antaa siihen taloudellisen mahdollisuuden ja jota pahojen kielien mukaan käytetään myös sähkön markkinahinnan nostamiseksi.
2. Sähkölämmitystaloissa tarvittavan lisälämmitysenergian päästökerroin on oltava sama kuin valaistussähköllä, koska se lämmitys eikä valaistus sen kulutuspiikin tuolloin aiheuttaa.
3. Kovien pakkasten aikana joudutaan käynnistämään myös kaukolämmön erillistuotantolaitoksia, joiden päästöosuus on siis laskettava lisäkaukolämpöenergian tarpeen tuottamana.
Tämä laskenta, josta en siis itse pidä, tuottaa vain vähän omastani poikkeavan tuloksen. Omassa tuloksessanikaan ei ole olennaista se, että tuolos on vähän päästöjä lisäävä. Olennaista on se, että tulos on lähellä nollaa, mikä merkitsee, että karkeasti puolessa talouksista energiansäästölamput lisäävät päästöjä ja puolessa vähentävät. Ohjeet pitää siis antaa specifisinä ei yleisohjeina.
Ilmastomme puolesta
Pertti Rantala
Hei.
1) Rakennusten lämmittäminen hehkulampuilla eli sähköllä on tehotonta. Tehokkaampaa on tuottaa lämpö yhteistuotannossa, jossa energiasta otetaan talteen sekä sähkö että lämpö. Jos kylmimpinä aikoina lämmitetään sähköllä, se tarkoittaa käytännössä lämmittämistä kivihiilen lauhdesähköllä (erillistuotannossa). Tuolloin sähköstä on pulaa ja kaikki ylimääräinen sähkö tulee loogisesti avoimilla markkinoilla tehottomimmasta, kalleimmasta sähköstä. Olisi järjetöntä laskea tälle sähkölle Norjan vesivoimalla tuotettavasta sähköstä tulevat minimaaliset päästöt, koska ei tuon vesivoiman tarjontaa pystytä lisäämään vastaamaan kohonnutta kysyntää. Siihen vastataan hiilellä.
2) Ykkösargumentti pätee kaukolämpö- ja esim. puulla lämpiäviin taloihin. Sähkölämmitystaloissa laitteiden hukkasähkö muuntuu lämmöksi, vaikka siinäkin tapahtuu muutamasta syystä hukkaa verrattuna varsinaisiin sähkölämmittimiin. Vähemmistö Suomen taloista on kuitenkin sähkölämmitteisiä. Sähkölämmitystaloissa kannattaa toki ennen muuta parantaa eristystä, hankkia lämpöpumppu ja varmistaa, että sisälämpötila on sopiva. Lisäksi varaavissa sähkölämmitysjärjestelmissä, jotka ovat yleensä käytössä suoraa lämmitystä halvempia, termostaatti ei ehdi reagoida nopeasti valaisimista tulevan hukkalämmön muutoksiin.
2) Hehkulamput ovat yleensä katossa, patterit vähän muualla. Tähän on syynsä.
3) Kesäisin kyllä todellakin käytetään valaistusta, sekä kodeissa että toimistorakennuksissa. Aika harva kökkii kotona iltahämärässä kesälläkään ilman valoja, ja usein rakennukset käyttävät auringonvaloa heikosti hyväkseen valaistukseen. (Monesti vedetään kaihtimet eteen häikäistymisen estämiseksi ja sitten laitetaan kattovalo päälle.) Valot myös usein unohtuvat aamuhämärän jälkeen päälle silloinkin, kun niitä ei tarvita. Hehkulamput lämmittävät myös kuumalla säällä ja lisäävät tuolloin koneellisen ilmastoinnin tarvetta, joka vuorostaan kuluttaa paljon sähköä.
4) En aivan ymmärrä, mistä olet päätynyt hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen. Energiansäästölamppu ei missään olosuhteissa lisää energiankulutusta. Se yksinkertaisesti tuottaa vähemmän tuota hukkalämpöä kuin hehkulamppu, mutta kuluttaa vastaavasti vähemmän sähköä vastaavan valotehon tuottamiseen. Vähintään vastaava energia olisi tarvittu hehkulampussa tuon valon tuottamiseen. Melko lailla perusfysiikasta seuraa, että energia ajan mittaan muuttuu kyllä lämmöksi es-lampuistakin, vaikkakin sitä on alun perin otettu verkosta pienempi määrä. Jos taas viittaat lamppujen valmistuskuormitukseen, se on täysin marginaalista koko tuotteen elinkaaren kannalta erityisesti, kun elinkaari on pitkä.
- HK
Ohjelmassasi oli paljon hyvääkin, mutta kiinnitän huomiosi nyt paljon keskustellun energiansäästölamppu/hehkulamppu kysymykseen.
Ilmoitat taulukossasi, että energiansäästölammpuihin siirtyminen väentäisi hiilidioksidipäästöjä. Energian nykyisin tuotantotavoin tapahtuu juuri päin vastoin. Jos kaikki sisätilojen hehkulamput vaihdettaisiin energiansäästölampuiksi, lisääntisivät hiilidioksidipäästöt muutammilla kymmenillä thansilla tonneilla vuodessa. Tämähän johtuu siitä, että valaistusta yleisestikin ottaen käytetään selvästi eniten pimeänä, kylmänä vuosipuolikkaana, jolloin energiansäästölamut eivät vähennä kokonaisenergian tarvetta lainkaan, mutta korvaavat vielä lämmityksessä runsaasti käytettävää fossiilisten polttoaineiden avulla tuotettua, runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa energiaa puhtaammalla sähköenergialla. josta reippaasti yli 50% tuotetaan hiilidioksidipäästöttömästi.
Meillä Suomessa ja pohjolassa ei kannata energiansäästölamppuja käyttää, koska valoisana, lämpimänä aikana ei uuri vaoja tarvita.