"Maailmassa mättää niin moni asia, että tekemistä riittää. Jokaisen osallistumista tarvitaan; jokainen käsipari on lämpimästi tervetullut." – Oras Tynkkynen, Vihreiden kansanedustaja

3.1: Unelma 3.2: Ympäristönsuojelu 3.3: Tietoyhteiskunta 3.4: Tasa-arvo 3.5: Demokratia

Nykyinen sivu on 3.2.1: Miksi? 3.2.2: Ratkaisuja (1): energiatehokas yhteiskunta 3.2.3: Ratkaisuja (2): uusiutuva energiatalous 3.2.4: Kansainväliset ilmastotalkoot 3.2.5: Monimuotoisuutta 3.2.6: Työveroista ympäristöveroihin 3.2.7: Ilmastosta sanottua 3.2.8: Ydinvoimalle on parempia vaihtoehtoja 3.2.9: Suomen päästövähennyspotentiaali

Tulostettava versio

Miksi ympäristöä kannattaa suojella?

Ihmiskunta voi tilata vuodeksi 2050 toisen kahdesta vieraasta. Toinen vieras on ennakoitu ja tervetullut. Toinen on kuokkavieras, joka tulee kaupunkiimme mutkan kautta. Toivotun vieraan nimi on ilmastonsuojelu ja nurkan takaa hyökkäävän ilmastonmuutos.

Jos nostamme kädet pystyyn, ilmastonmuutos voi

• viedä sadoilta miljoonilta ihmisiltä kodin vedenpinnan noustessa
• saattaa miljardit ihmiset vesipulaan (vuoristojäätiköiden sulaessa puhtaan veden tasainen virtauma loppuu tai vähenee; ilmaston lämmetessä pitkät kuivat kaudet lisääntyvät mm. Kaliforniassa, Etelä-Euroopassa ja Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa)
• lisätä satojen miljoonien nälkää köyhien maiden maatalouden vaikeutuessa
• lisätä ja voimistaa äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä
• altistaa satoja miljoonia trooppisille taudeille kuten malarialle
• hävittää kolmanneksen maa- ja merilajeista sukupuuttoon
• suistaa maailmantalouden pahimpaan lamaan maailmansotien ja 30-luvun laman jälkeen – tai pahempaan

Kaikkein vakavimmin ilmastonmuutos uhkaa köyhien maiden asukkaita – ja rikkaissakin maissa köyhimpiä ja puolustuskyvyttömimpiä. Tulvan tai nousevan merenpinnan alle jää jonkun perheen koti Tuvalussa; malariaan sairastuu jonkun lapsenlapsi Namibiassa; kuivuuteen nääntyy jonkun isoäiti Espanjassa.

Ilmastonmuutos voi siis tappaa – pellettikattila tai taajuusmuuntaja harvemmin. Lisäksi vauhtiin päästetyssä ilmastonmuutoksessa ei ole palautusoikeutta: päästöt vaikuttavat ilmakehässä suoraan tai välillisesti vuosisatoja. Tuulivoimalan sen sijaan voi purkaa. Lopuksi päästövähennystoimia hallitsemme me; sään ääriolosuhteita kaoottinen ilmastojärjestelmä. Ilmastonsuojelu on siis rationaalisesti ottaen hyvin kannattavaa, turvallisuushakuista puuhaa.

Ongelmien ennaltaehkäisy on parasta sopeutumista.

Ihmiskunta joutuu sopeutumaan jo aiheutettuun ilmastonmuutokseen, käytännössä n. kahden asteen ilmakehän lämpenemiseen. Tämäkin aiheuttaa vakavia ongelmia. Erityisesti köyhät maat tarvitsevat rikkailta mailta apua varautumiseen, päästövelan maksuna. Uusia päätöksiä tehtäessä on otettava huomioon se, että ilmasto muuttuu. Päähuomion on kuitenkin oltava enempiä päästöjä vastaan kamppailussa. Ilmastonmuutos voidaan vielä hillitä tasolle, jolla sen kanssa voidaan jotenkin elää. Aikaa suunnan kääntämiseen on vajaat 10 vuotta, energiajärjestelmän kankeuden ja ilmastojärjestelmän ominaisuuksien vuoksi. Ongelmat kasvavat kaikkialla sitä suuremmiksi, mitä enemmän päästöjä tuotetaan – ja samalla kasvaa myös äkillisten, ennakoimattomien riskien todennäköisyys. Ongelmien ennaltaehkäisy on parasta sopeutumista.

Ilmastokriisi ei ole vakava siksi, että se olisi ainoa maailman ongelma, vaan siksi, että se tekee kaikkien muiden ongelmien ratkaisemisesta todella hankalaa. Ilmastonmuutos voi tehdä tyhjäksi mm. kehitysyhteistyössa tehdyt saavutukset. Sen rajoittamiseksi siedettävälle tasolle päästöjä on vähennettävä vuoteen 2050 mennessä 50 % maailmassa, teollisuusmaissa 80 %. Haaste on kova. Niin oli jälleenrakennuskin. Päättäväisellä teoilla ilmastopolitiikka voi lisätä hyvinvointia.

^ Sisällön alkuun

Päivitetty: 2007-01-25 23.22