Ratkaisuja ilmastonmuutokseen: uusiutuva energiatalous
- Mitä ja miksi?
- Politiikka: vihreitä keinoja uusiutuvien tukemiseksi
- Uusiutuvian energian valtava potentiaali
Mitä ja miksi?
Ihmiskunnan on siirryttävä ripeästi uusiutuvaan energiatalouteen kolmesta syystä:
- ilmastonmuutos on vakavin sivilisaatiomme kohtaama uhka
- uusiutumattomien energiavarojen (öljy, maakaasu ja uraani) saatavuus heikkenee nopeasti
- suuri osa maapallon väestöstä elää yhä vailla kunnollista energiahuoltoa
Samaan aikaan on tehostettava ja järkeistettävä nykyistä ja tulevaa energiankulutusta moderneilla ratkaisuilla – pelkkä uusiutuviin panostaminen ei yksin riitä.
Uusiutuvat energialähteet tuottavat äärimmäisen vähän ilmastopäästöjä koko elinkaarensa aikana. (Poikkeuksena tietyt huonon hyötysuhteen biopolttoaineet.) Koska 2/3 Suomen päästöistä syntyy energiantuotannossa, uusiutuvilla on elintärkeä ja välttämätön rooli päästöjen vähentämisessä.
Periaatteessa uusiutuvien energialähteiden potentiaali ylittää ihmiskunnan energiankulutuksen monituhatkertaisesti. Nykytekniikalla uusiutuvan energian hyödyntäminen edellyttää kuitenkin monien eri energiatyyppien (puu- ja peltoenergia, tuulivoima, vanha vesivoima, pienvesivoima, biokaasu, maalämpö, passiivinen ja aktiivinen aurinkoenergia) hyödyntämistä. Näin myös eri energiantuotantomuotojen sivuhaitat voidaan minimoida: puuenergian käyttö ei haittaa metsäluonnon monimuotoisuutta ja tuulivoimaloita ei tarvitse rakentaa suojelluille tuntureille lintujen muuttoreiteille.
Uusiutuvat energialähteet työllistävät 2-5 kertaa paremmin kuin fossiiliset energiantuotantomuodot. Uusiutuvan energian markkinat ovat yksi maailman nopeimmin kasvavista taloussektoreista. Suomi vie tällä hetkellä merkittävästi tuulivoimaloita ulkomaille, mutta hyödyntää omia reservejään heikosti. Vastaavasti puupellettien tuotannosta mittava osa päätyy Ruotsiin, koska Suomessa puulämmitystä tuetaan heikosti. Suutarin lapsella ei siis niin sanotusti ole kenkiä, mikä uhkaa kasvuodotuksiamme markkinoilla.
Vuoteen 2020 mennessä bioenergian maailmanmarkkinoiden odotetaan kolmin-kuusinkertaistuvan 20-30 miljardiin ja tuulivoiman viisin-kymmenkertaistuvan 25-75 miljardiin n. vuosikymmenen aikana. Teknologiateollisuuden mukaan tuulivoima voisi tuoda Suomeen vuoteen 2020 mennessä jopa 18 000 työpaikkaa. Bioenergia-ala työllistää nykyään Suomessa 9 000 henkilöä. Pelkästään puuenergiateknologian vienti voisi työllistää saman verran vuoteen 2010 mennessä. Viisas Suomi panostaisi uusiutuviin jo tulevaisuuden kilpailukyvyn nimissä, vaikka aluepolitiikka, kansanterveyshyödyt ja ilmastonsuojelu unohdettaisiin.
Vihreitä keinoja uusiutuvien tukemiseksi
Tuulivoiman työpaikkojen määrä Suomessa voisi kasvaa vuoteen 2010 mennessä jopa 10 000:een.
Kaikki puolueet hinkuvat lisää uusiutuvaa energiaa Suomeen. Tämä on hyvä asia. Nyt pitäisi kuitenkin puhua keinoista eikä vain tavoitteista. Vanhasen hallitus on lähinnä leikannut uusiutuvan energian tukia, eikä Kataisen Kokoomuskaan ole päässyt tuotekehittelyn lisäpanoksia pidemmälle. Pelkkä tuotekehittely ei riitä: se tuottaa kyllä modernin teknologian tarjontaa, mutta lisäksi tarvitaan teknologian kaupallistamista ja käyttöönottamista eli kysyntää markkinoilla.
Kaikki energiamuodot ovat nauttineet alkutaipaleellaan merkittäviä valtion tukia ennen kuin niistä on tullut taloudellisesti kilpailukykyisiä. Nyt pitää vain malttaa tukea uusiutuvia ja pyrkiä siihen, että pitkällä tähtäimellä ne pärjäävät omillaan.
Kouriintuntuvia, kiireellisiä poliittisia markkinapohjaisia keinoja ovat:
- syöttötariffit (hintatakuu uusiutuvalle energialle) tärkeimpänä keinona. (Katso alta.)
- tuulivoima-atlaksen päivittäminen. Valtion tuulisuuskartoituksen avulla myös pienet rakentajat voisivat helpommin investoida sisämaan tuulivoimaloihin. (Modernilla tuulivoimatekniikalla mastot ovat niin korkeita, että myös sisämaassa rakentaminen on kannattavaa tuulisimmilla alueilla.)
- uusiutuvien ja energiansäästön teknologioiden tuotekehityksen määrärahat nostettava oikealle tasolle sekä Suomessa että EU:ssa. Vihreät ovat esittäneet 16 miljoonan euron lisäystä tukiin.
- investointitukia uusiutuville ja energiansäästölle tulee lisätä erityisesti kaupallistamisvaiheessa oleville teknologioille. Vihreät ovat esittäneet 30 miljoonan euron lisäystä tukiin.
- energiapuun korjuuta tulee toistaiseksi edelleen tukea. Vihreät ovat esittäneet 9 miljoonan euron lisäystä korjuun tukemiseen.
- kivihiilen veroa tulee korottaa
- turpeen vapautus valmisteverosta on kytkettävä bioenergian osuuteen voimalaitoksessa. Optimisuhde on 70(puu)-30(turve) – nykyisin luvat ovat usein toisinpäin.
- biokaasu on saatava verotuksellisesti tasa-arvoiseen asemaan muiden uusiutuvien energialähteiden kanssa
- biopolttoaineille tulee asettaa kestävyyskriteerit ja niiden verotus porrastaa elinkaaripäästöjen mukaan.
- puupellettien verotusta tulee keventää ja pientaloihin myöntää edullisia investointilainoja lämmitysjärjestelmien uusimiseksi. Vihreät ovat esittäneet 30 miljoonan euron lisäystä muutosinvestointien tukemiseen.
- valtion tuet on rahoitettava verottamalla sellaista energiantuotantoa,
- jonka investoinnit on tehty jo kauan sitten ja kuoletettu
- joka on joka tapauksessa kannattavaa
- jonka hintaa päästökauppa nostaa ansiottomasti
Mitkä syöttötariffit?
Pohjoismaissa (lähes) kaikki sähkö lyödään kiinni samaan verkkoon. Kuten yleensä markkinoilla, on reilua, että paremmasta eli uusiutuvilla tuotetusta puhtaasta sähköstä saa paremman hinnan. Uusiutuville maksettu pieni (esim. muutama sentti per kilowattitunti) hintatakuu kerätään fossiilisen sähkön tuottajilta ylimääräisenä maksuna. Hintatakuu takaa uusiutuviin investoiville yrityksille vakaan ympäristön.
Tanskassa syöttötariffeilla on saatu tuulivoiman osuus 23 %:iin sähköntuotannosta, Espanjassa 8:aan ja Saksassakin 6:een. Tuki muodostaa näissä maissa 4–5 % sähkön kustannuksista, ja on luonut maihin valtavasti uusia työpaikkoja. Tariffit ovat käytössä lähes kaikissa EU-maissa ja monissa kehitysmaissakin – kuten Kiinassa ja Indonesiassa. Suomessa tariffeja käytetään toistaiseksi vain turpeen tukemiseksi.
Uusiutuvien energialähteiden potentiaali Suomessa
| Suora sähköntuotanto | Energia TWh | Päästöt Mt | Vuosi |
|---|---|---|---|
| Tuulivoima | 20 | 10,6 | 2030 |
| - josta välittömästi rakennettavissa | 5,2 | 4,4 | 2010 |
| Sähkölämmityksen korvaaminen puoliksi lämpöpumpuilla (5) | 3 | 2,5 | 2020 |
| Aurinkosähköelementit, 50 % teoreettisesta potentiaalista | 7 | 1,4 | 2030 |
| Vesivoima (1) | 3 | 1,7 | 2015 |
| Polttoaineet ja lämpö | Energia TWh | Päästöt Mt | Vuosi |
| Ruokohelpi | 15 | 5,4 | 2010 |
| Puuenergia, tekninen potentiaali vuonna 2010 | 31 | 11,1 | 2030 |
| - josta metsähake | 10 | 3,6 | 2020 |
| Metsähake, tekninen potentiaali | 30 | 10,0 | 2030 |
| Biokaasu, tekninen potentiaali | 14 | 3,6 | 2025 |
| Aktiivinen aurinkolämpö, 50 % teoreettisesta potentiaalista | 2,5 | 0,6 | 2030 |
| Puupolttoaineiden kuivaus | Energia TWh | Päästöt Mt | Vuosi |
| - 20 % polttoaineesta | 1,4 | 0,3 | 2015 |
| - 50 % polttoaineesta | 4,5 | 1,2 | 2025 |
| Yhteensä | |||
| Lyhyen aikavälin potentiaali | 74 | 24 | 2015 |
| Pitkän aikavälin potentiaali | 165 | 44 | 2030 |
(Vuonna 2004 Suomessa kulutettiin energiaa noin 410 TWh, josta sähkönä 87 TWh.)
Lähde: Vihreä ilmasto- ja energiaohjelma (kts. tarkemmat lähteet ohjelmasta.)
1) Suurten vesivoimaloiden tehostamisen oletetaan korvaavan lauhdetuotantoa ja pienvesivoiman lisäämisen keskimääräistä tuotantoa.
Päivitetty: 2007-02-27 15.07
Lisää kommentti